Lords

Milords "Lords" 18.2.2014 -->

Sukupuoli: ruuna
Säkä: n. 155cm
Ikä: s. 2000
Rotu: Latvian puoliverinen
Väri: ruunikko

Jos Lordsia pitäisi kuvata vain yhdellä sanalla, olisi se ehdottomasti eloisa. Vaikka ikää onkin jo 18, ei virta tästä pojasta lopu koskaan kesken. Kun menin katsomaan poikaa ensimmäistä kertaa ostoaikeissa, olin heti myyty. Se oli mukavan utelias ja ratsastaessa se vaikutti kovin halukkaalta tekemään töitä. Näin jälkikäteen voisin sanoa, että sitä luonnetta löytyi ehkä hieman liikaakiin ensimmäiseksi omaksi hevoseksi, mutta toisaalta Lords on opettanut minulle paljon.

Lords on kova kyseenalaistamaan kaikki uudet asiat (ja välillä vanhatkin), onko pakko? Näitä on mm. uusiin maastoihin meno, uittaminen, letkusta kasteleminen yms. Kunhan poika sitten tajuaa ratsastajan/käsittelijän olevan tosissaan, niin sitten tekee/menee ihan hyvin. Sille täytyy kuitenkin välillä vääntää rautalangasta, ettei sillä ole vaihtoehtoja.






6 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Löysin tänään blogisi googlaamalla "vuokrahevonen".
    Löytyi niin paljon tuttua, että päätin kirjoittaa, vaikka olen jo 50v täti-ihminen.
    Olen aloittanut ratsastuksen 32 vuoden tauon jälkeen uudelleen kaksi vuotta sitten. Kun tytär aloitti, en enää kestänyt! Ratsastamme kerran viikossa tunnilla, mikä on täällä pk seudulla himputin kallista. Viime syyskussa tuli sitten lottovoitto, kun sain itselleni ihanan vuokrahevosen. Se on Ykä, 17v hannoverilaisruuna ja varsin osaava herrasmies. Ykäkään ei ole halinalle: kiltti kyllä, mutta usein aika hapan. Siten ymmärrän hyvin, mikä onni on, kun heppa yllättäen heittäytyykin haluamaan rapsutuksia!
    Viimeisen postauksesi rento ravi näytti hyvin tutulta! Myös meillä on koira, ja miehen sydän on jäänyt Pohjois-Karjalaan, mistä hänen isänsä on kotoisin. Ai niin. Yllätyin iloisesti, kun sinulla oli kaunis pianomusiikki videosi taustalla!
    Kaikkea hyvää sinulle! Jään mielenkiinnolla odottamaan uusia kirjoituksia Seirasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva kun jätit kommentin! Välillä se kieltämättä hieman harmittaa kun Seira ei ole sellainen "halinalle" kaikille, mutta kuten sanoit niin se onnellisuuden tunne on kyllä jotain niin huikeaa, kun harva se päivä Seira onkin sillä tuulella. Minäkin olen joskus kauhistellut pk-seudun hintoja ja jos asuisin siellä päin niin ei varmasti olisi varaa tunteihin..

      Minä vein äitini viime ystävänpäivänä ratsastuskoululla järjestettyyn tempaukseen ja hänellekin syttyi kipinä näin tyttären kautta, vaikkei hän oikeastaan koskaan ole ollut hevosien kanssa sen enempää tekemisissä. Kiitos vielä kommentistasi ja tervetuloa seurailemaan meidän edistymistä! :)

      Poista
  4. :-) Aloittiko äitisikin ratsastuksen?

    VastaaPoista